Tuottajien majalla veisteltiin, laulettiin, kiroiltiin ja naurettiin viikonloppuna mikrofonien äärellä! Suomalais-luterilais-protestanttilainen lomaflunssa oli jättänyt jälkensä useammankin Äänipään äänentuottoelimistöön, mutta niin vain saatiin perjantaina karstat liikkeelle ja lauantaina aamupäivän mittaan klangi alkoi kirkastua.
Syksyn leireillä vanhat tutut biisit oli purettu osiin ja kasattu uudestaan. Näin saatiin useammasta biisistä putsattua pois pääsuullisen perimätiedon mukanaan tuomat epätarkkuudet rytmiikkapuolelta eikä sillä osastolla ollutkaan viikonloppuna suuria haasteita. Kun sunnuntaina iltapäivällä laitettiin piuhat pussiin, oli kovalevylle tallentunut kuudesta kappaleesta sen verran hyviä otoksia, että niistä pitäisi saada mukavat mikstuurat juhlalevylle. Tästä jatketaan huhtikuussa, kunhan loput kappaleet saadaan hiottua nauhoituskuntoon.
Tunnelmapaloja viikonlopusta kuvien muodossa.
-
- Kivivesi sai jääpeitteen päivä ennen äänityksiä.
-
- Ilmankostuttimesta mökkiin kirkuvien naisfanien hikeä nostamaan tunnelmaa
-
- Blue on englantia ja tarkoittaa sinistä mikrofonia
-
- Ja kun vanhat biisit on narulla aletaan tehdä uusia
-
- Tenorit tapailevat varmaankin Bryan Adamsin “summer of 69″ -kappaletta
-
- Bassot hurjastelee kuvaajan pyynnöstä
-
- Mökillä miltei parasta on yhdessäolo ja tunnelmointi
-
- Toisinaan ottaa päästä kun ykköstenorit eivät yksinkertaisesti osaa
-
- Lapset luokkakuvassa. Riitapukari ei mahtunut kuvaan. Ope tapansa mukaan ihan nurkassa.
-
- “Ku näytän näin niin veetään korkeealta”
