Äänipäät käyvät joulun viettohon

Joulun vietto alkaa usein jo marraskuussa, mutta Äänipäät odottelivat hankia korkeita nietoksia heittääkseen kaikki arkihuolensa kautta tyynen vienon yön sinivuorten taa. Niin iloisesti tonttu-ukot hyppivät Lakeaharjulla. Vanhatkin nyt nuortuivat kuin lapsi leikkimään! Voi sitä villiä melskettä, helinää ja helskettä.

Tähtisilmät loistivat kirkkaina paikallisessa karaokessa ja ihmiset olivat kuin varpuset jouluaamuna. Tanssihin tahtia antoivat viulut. Iltakävelyllä silmiin osui naapuripirtin portailta pieniä tyttökultia. ”Nyt sitä saa, nyt sitä saa” pojat ajattelivat kuorossa, mutta pian lumipallot lensivät kautta avaruuksien ja osuivat Lauria (nimi muutettu) suoraan polveen. Ja voi, kuinka hassusti se sattuikaan. Laurin (nimi muutettu) silmistä virtasivat vuolahina tuskan veet ja hän totesi, että ”Hetken kestää elämä, sekin synkkä ja ikävä”. Miespolvet vaipuivat kuitenkin nopeasti unholaan ja sitten joutuin matkahan taas käytiin riemuiten.

Aiemmin päivällä oli laitettu miehisä kystä kyllä ja riihellä oli valmiina tonttujen keittämä joulupuuro. Vanhoja biisejä laitettiin äänityskuntoon ja uusia heräteltiin. Omiin karaokebileisiin yritettiin houkutella naapurustoa huutamalla: ”Nyt riemuiten tänne kiiruhusti tulkaa”, mutta edes suuhuilulla soitettu O Tannebaum ei saanut kenenkään sydäntä ryijyn alla lämpimäksi.

Äänipäät toivottaa kaikille iloista joulua! Lupaamme kulkea maailman kautta laulain ja kääntää hymyyn monia suita. Nähdään taas ensi vuonna keikoilla!