Kaustisen kansanmusiikkifestareilla koettua

Viime vuodesta tuttu resepti otettiin käyttöön tänäkin vuonna 2004, kun Kaustisen festarit tanssivat ihmisten jalkoihin. Toisin sanoen Äänipäät lehahtivat paikalle viiden keikan voimalla ja tekivät sen mitä osaavat parhaiten. Se ei ole paljon, mutta jäykkää lavaesiintymistä, pitkiä tukkia, sekaisin menneitä sanoja ja miehistä hikeä tarjottiin niin antaumuksella, että ehkä Äänipäitä saadaan kuulla Kaustisen kesissä vielä jatkossakin. Edellisvuodesta esiintymispaikkojen suhteen oli tapahtunut sikäli kehitystä, että enää ei tarvinut laulella kilpaa kilisevien astioiden kanssa eikä huutaa tuuleen. Tulevaisuudessa mieli tietenkin halajaa isommille lavoille…

Lavakarismaa ei pojilta todellakaan puutu, siitä pitävät huolen kakkosbassojen rentoutta huokuvat liikkeet ja erään kakkostenorin hilpeäntyylikäs olemus, josta Marcel Marceaukin olisi kateellinen. Ei siis ollut ihme, että Lahdesta asti oli tultu katselemaan (ja no, myös kuuntelemaan..) pelkästään Äänipäitä. Yleisön viihtymisen takasi myös hittikokoelma, joka käsitti lähes koko maailman, eikä kestänyt edes 80 minuuttia, alkaen Toivo Kuulan Iltatunnelmasta ja päättyen Ace of Basen “All that She Wants” -kappaleeseen. Parhaiten kuuntelijoita hemmoteltiin kuitenkin omilla kappaleilla, joista varsinkin Golden Cap ja Ukkonen saivat jytyttytyyt soimaan myös yleisön huulilla. Kaustisen anti oli kostea, melodinen, hauska ja aamua kohti aivan liian kylmä… Erikoisterkut Raila Järvelälle, Kuokkavieraille, Äkäsille ja Essi Wuorelalle.